Elliltä ja Artulta tuli kysely meidän perheen suosikkikoiraroduista. Tämä ei nyt ole varsinainen suosikkilista, vaan lista eläimistä, joita meidän perheessä on ollut. Joo, meidän perheessä on ollut minun ja Pyry-papan lisäksi beagle Noora Wilhelmiina, seropi (musta pieni kikkarakarvainen, jonka äiti matala villakoira, isästä ei hännänheilautustakaan) Tessa Bebita Taskinen von Hautamäki-Väisänen (älä edes ajattele kysyväsi mitään tuosta nimestä) ja Anu niminen pystykorva. Meillä ei ole ollut muita koiria.

Mutta sen sijaan meillä on ollut nymfipapukaija, jonka nimi oli Poppa Lindeman. Äipän veljentyttö ei osannut vielä puhua, niin äippä oli kysynyt Sintulta, että mikä pannaan linnulle nimeksi. Sinttu oli sanonut kirkkaalla äänellä Poppa. Se siitä.

Sitten meillä on ollut Hipsu-kissa yhtä aikaa Pyry-papan kanssa. Hipsun oikea nimi oli Gabriel-Tule-Takaisin eli Gaby, mutta kotoisesti sitä oli kutsuttu Hipsuksi. Hipsun äiti oli punainen maatiainen ja iskä valkoinen persialainen. Täytyy todeta, että Hipsu on kyllä ollut kaunis kuin kissamissi.

Sitten meillä on ollut iso liuta muita kissoja: Miina, Santtu, Miska ja Vilma. Miina oli valkoinen, Santtu harmaavalkoinen, Miska musta ja Vilma oli siamilainen. Kaikki kuulemma suuria persoonallisuuksia. Kuinkas muuten.

Eikä tässä vielä kaikki. Äipällä oli hamsteripariskunta, joiden nimet olivat Verna Floora Lilli Elisabeth ja Anton Emil Severi. Huoks.

Kanikolmikon nimet olivat Annabella, Isabella ja Arabella. Oliskohan äippä lukenut himpun verran liikaa rakkausnovelleja…

Tässä ne taitavatkin nyt sitten olla kaikki. Äippä sanoi, että yhtä rakkaita olemme, ettei toinen ollut parempi toista. Koirat ovat olleet pienikokoisia ja tulleet omia teitään äipälle. Minä olen ensimmäinen koira, jonka äippä on hankkinut itse. Äippä tykkää siis pienistä koirista, joilla on luonnetta. Niiku minulla…